Opetusteknologioiden hyödyntäminen

Maailma ympärillämme teknistyy ja tämä pitää huomioida myös ammatillisessa koulutuksessa. Nykynuorille perinteinen luokkaopetus ei enää ole mielekästä. Ja silloin se ei myöskään voi olla mielekästä opettajan näkökulmasta. Ei ole kovin motivoivaa, kun luokka ei oikein syty, vaikka mitä tekisit. Opettajien näkemys opetusmenetelmistä ja tilaratkaisuista saattaa poiketa aika paljon oppijoiden näkemyksistä.

Olin koulutustilaisuudessa Kinnarissa tammikuun viimeisenä päivänä ja siellä käsiteltiin virtuaalimaailmoita ja simulaatioita. Kannattaa vilkaista Teemu Moilasen diaesitys "Nykyisen ja tulevan teknologian mahdollisuudet oppimisessa" ja projektitutkija Joanna Kalalahden diaesitys "Käytännön taitojen opiskelua lisätyn todellisuuden tuella"

Täytyy sanoa, että uudet opetusteknologiat eivät ole oppimisessa ja opettamisessa itsetarkoitus, mutta antavat valtavasti mahdollisuuksia. On meistä itsestämme kiinni, miten tartumme näihin mahdollisuuksiin.

Omassa oppilaitoksessamekin on hienoa osaamista, jota pitäisi enemmän hyödyntää.

Pekka A. Antikainen ja Ossi Malhonen Esedusta pitivät selkeän ja havainnollisen luennon simuaatiohankkeestaan Poveri -rekkasimulaattorista, jonka tavoitteena on simulaattoripedagogiikan kehittäminen, käyttö ja hyödyntäminen. Lisäksi käytiin läpi Simpura -hanketta. Hankkeessa tehostetaan ja monipuolistetaan logistiikka-alan olemassa olevien simulaatio-oppimisympäristöjen käyttöä mm. pelipedagogiikan avulla.
Mielenkiintoista.....

Uskon, että olemme Esedussakin menossa edellä kuvattuun suuntaan. Tuossa Teemun esityksessä on mielenkiintoisia kuvia, millaisia erilaiset oppimisympäristöt ja -menetelmät voivat olla. Taitaa olla niin, halusimme tai emme, että teknologia yhdessä luovien tilaratkaisujen kanssa on oppmisen ja opettamisen kannalta aika kova juttu.

Muitakin mahdollisuuksia on....

.....oppilaitoksemme kehittämiseen. Tänään Ari Pennanen Haahtela Oy:stä piti erittäin mielenkiintoisen luennon tilankäytöstä, tilastrategioista ja -prosessin kulusta.

Tilaoptimointiin liittyviä tekijöitä on paljon ja parhaan tuloksen löytämiseksi Excel -taulukot eivät välttämättä riitä. Tietoa on paljon ja se on pirstaleina. Yhdistämällä kerätty tieto, tulevaisuuteen tähtäävät laskenta-arvot, menetelmät sekä tavoitteet, ja syöttämällä ne optimointiohjelmaan, saadaan uskoakseni toimivin tilankäyttösuunnitelma näissä olosuhteissa ja tilanteessa, jossa elämme.

Odotan mielenkiinnolla tulevaa :-)

Oppimisympäristön vaikutus oppimiseen

Brittiläinen Salfordin yliopisto tutki yhdessä Nightingale Associates -arkkitehtitoimiston kanssa, miten erilaiset luokkahuoneet vaikuttivat ala-asteikäisten lapsien oppimistuloksiin. Tutkimuksessa oli lapsia 34:stä eri luokasta Blackpoolin alueen kouluista lukuvuonna 2011–2012. Tutkimus on julkaistu Building and the Environment -lehdessä.

Tutkijat arvioivat luokkahuoneiden laatua kymmenen seikan perusteella. Arviointikriteerejä olivat mm. luonnonvalon pääsy luokkaan, akustiikka ja huoneen värimaailma. Tutkimuksen mukaan 73 prosenttia eri luokkien välisistä eroista oppimistuloksissa oli selitettävissä arvioiduilla luokkahuoneen ympäristötekijöillä. Yksittäisen oppilaan oppimistulokseen luokkahuoneympäristöllä on jopa 25 prosentin vaikutus. 

Luokkahuoneen vaikutuksesta on ollut tämänsuuntaisia oletuksia jo aiemmin, mutta asiaa ei ole ennen tutkittu yhtä tarkasti. Yllä olevat tulokset pätenevät myös nuorisoasteelle ja aikuisopetukseen. Viihtyisät ja toimivat oppimisympäristöt vaikuttavat positiivisesti oppimiseen, kokonaiskustannuksiin ja oppilaitoksen vetovoimaisuuteen. Siksi panostus kannattaa!

Vaihtoehtoja.....

Esedu elää murrosaikaa. Voisi melkeinpä todeta, että meneillään on suurimmat muutokset Etelä-Savon 2. asteen koulutuksessa miesmuistiin. Tähän varaudutaan tekemällä erilaisia vaihtoehtoissuunnitelmia, joista valitaan se suunta, jota kohti mennään.

Tulevaisuuden ennustaminen tarkasti on vaikeaa, vaikka käytettävissä olisi minkälaisia tilastoja tahansa. Ja mukana suunnittelussa kummittelee se iän ikuinen kysymys rahasta; suunnitelmat tulee olla realistisia, mutta tällöin ei saa ajatella liian lyhytjänteisesti ja kapea-alaisesti.

Esedun kiinteistöistä on paljon materiaalia ja aineistoa. Nyt ne tulee koota, analysoida ja tehdä vaihtoehtoissuunnitelmat huomioiden kaikessa riittävän hyvät oppimisympäristöt. Työsarkaa riittää, mutta kun tässä onnistutaan hyvin, meillä on hyvä pohja tulevaisuuden Esedun kehittämiseksi.

Nikkarilan metsäopetus

Tänään pohdimme Kuusitien peruskorjauksia auto-osaston ja metsäkoneenkuljettajakoulutuksen osalta. Yhteisen pöydän ääressä oli molempien koulutusalojen opettajia, arkkitehti, kiinteistöpäällikkö ja luonnonvara-alan- ja Pieksämäen koulutuspäälliköt.

Asioita saatiin eteenpäin hyvässä hengessä ja suunnittelu jatkuu. Nyt tiedetään missä metsäopetuksen tiloja sijaitsee, mitä aiotaan tehdä ja millaisia mitoitusarvoja käytetään. Edellisen pohjalta metsäopetuksen siirtäminen Nikkarilasta Kuusitielle on mahdollista ja kaikkien osapuolien hyväksymä realiteetti.

Esedun Mikkelin myymälä

Esedu tarvitsee tilavamman ja näyttävämmän myymälän opiskelijatöiden, pajojen ja Otavan koulutulan tuotteiden myymiseksi. Asian "kimpussa" työskentelee useita henkilöitä. Ryhmä kokoontuu säännöllisin välein, kunnes suunnitelmat on laadittu.

Sopiva myymälän sijoituspaikka on Otavankadun kiinteistössä. Perusteluina lyhyt matka keskustaan, riittävästi parkkitilaa sekä leipomon yms. ravitsemusalaan liittyvän toiminnan läheisyys.

Hanke etenee, vaikka ankeita aikoja elämmekin. Pitää katsoa kokonaisuutta ja avaralla katseella tulevaisuuteen. Ammatilllinen koulutus on murroksessa, mutta sitä annetaan tulevaisuudessakin Mikkelissä ja muualla Etelä-Savossa.

Seuraavassa vaiheessa määritetään myymälän sijaintia, jonka jälkeen päästään suunnittelemaan myymälää tarkemmalla tasolla.

Minne menet Esedu

Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelemat aloituspaikkojen vähennystarpeet Etelä-Savossa ovat poikkeuksellisen rajua, paljon rajumpia kuin osattiin odottaa. Esedun pitää sopeuttaa toimintansa vastaamaan suunniteltuja opiskelijamääriä, mikä ei voi olla vaikuttamatta myös tilaratkaisuihin.

Huomioiden vähennystarve, ei voi välttyä ajatukselta, että jossain vaiheessa iskee koulutetun työvoiman pula. Eläköityminen Etelä-Savossa on huimaa. Vuoden 2016 loppuun mennessä eläkkeelle jää 16 % työväestöstä. Joitakin koulutusaloja tämä koskettaa erityisen rankasti. Esimerksi Pieksämäellä metallialalta eläköityy suuri määrä ammattitaitosta työvoimaa. Vaikka Pieksämäen metalliosasto olisi täynnä seuraavat vuodet, sekään ei riitä kattamaan eläköitymisen myötä vapautuvia työpaikkoja.