Kohti uusia aikoja ja uudistettuja tiloja....

Pitkän hiljaisuuden jälkeen on aika  avata sanaista arkkuani. Syksy on taas koittanut ja ensimmäinen räntäsadekin tuli nähtyä eilen (25.9) Mikkelin ja Juvan välillä. Kesästä on jäljellä lämmin muisto vain.

Esedun tilasuunnittelun osalta ajat näyttävät valoisilta. Mitä todennäköisemmin oppilaitoksen kehittämissuunnitelmaan kuuluva tilastrategiasuunnitelma viedään tämän vuosikymmenen aikana läpi. Tulevat muutokset saavat aikaan epävarmuuden tunnetta. Se on inhimillistä ja ymmärrettävää. Yleensä muutosprosessin jälkeen todetaankin, että hyvinhän se meni. Uskon satasella, että vuonna 2020 voidaan todeta "hyvinhän se meni".

Alla olleva kaavio kertoo paljon. Kun nykyinen oppilaitos on muodostunut lukuisista pienemmistä oppilaitoksista, tiloja on liikaa ja myös oppilaitoksen yhtenäisyyden muodostuminen ottaa oman aikansa:

Esedun tilastrategisessa suunnittelussa tiloja tullaan karsimaan, mutta lopputulos on varmasti hyvä ja opetukseen sekä tukipalveluihin jäävät tilat toimivia. Kiinteistöt sadaan iskukuntoon, nykyaikaistettua ja tilankäyttö järkeväksi.

Perusparannusten, muutosten ja uudisrakentamisen takia vuokrataso nousee väkisinkin, mutta onpahan sitten tilat kunnossa. Toisaalta säästöä tulee vuokrakuluista ja ylläpidosta (lämmitys, sähkö, huolto, siivous, korjaus jne.), koska vuokrattavia neliöitä on selkeästi vähemmän. Laskelmien mukaan kiinteistöjen kokonaisvuokra- ja ylläpitokulut vähenevät merkittävästi, jolloin kyseinen raha voidaan kohdentaa olennaiseen eli opettamiseen. Pystymme kouluttamaan entistä parempia eturivin taitajia.

Muutokset tapahtuvat investointiohjelman mukaisesti vaiheittain. Tavoite on, että vuoden 2020 loppuun mennessä meillä on eri näköinen Esedu, jonka vetovoimaisuus on kasvanut merkittävästi, keskeyttämisprosentti pienentynyt ja läpäisyprosentti kasvanut. Ja nämä kaikki voivat toteutua oikeilla toimenpiteillä. Ihan oikeasti!

Tässä välissä on pakko siteerata omaa vaimoa, joka on aina sanonut, että kun opiskelijoista välitetään, tällä on vaikutus heidän sitoutumiseensa oppilaitokseen, joka taas vähentää keskeyttämisiä. Varmaankin näin. Peruskoulun jälkeen ammattiopistojen opettajat ja muu henkilökunta ovat isossa roolissa ja tietyllä tavalla nuorille tärkeitä, kun omista vanhemmista loitotaan vähäksi aikaa.

Ja edellä mainittu ei missään nimessä tarkoita sitä, että nuo asiat olisi hoidettu oppilaitoksessamme huonosti. Esedu on jo nyt menestynyt loistavasti  ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailussa, jonka Opetushallitus järjestää vuosittain yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Etelä-Savon ammattiopisto on valittu kuuden parhaan joukkoon, mikä jo sekin on osoitus laadukkaasta koulutuksesta.

Hyvä Esedu!

Oppimiskeitaat

Esedu haluaa pysyä mukana kehityksen kelkassa ja antaa sekä opettajille että opiskelijoille vaihtoehtoisia opetus- ja oppimismalleja. Juuri sen takia meneillään on oppimiskeidas -hanke. Kinos -hankkeen (http://blogit.mikkeliamk.fi/kinos/) kautta tullut loistava ajatus nykyaikaista teknologiaa sisältävästä monikäyttötilasta, oppimiskeitaasta on jalostunut Esedussa suunnitteluvaiheeseen.

Tarkoitus on perustaa kolme samankaltaista oppimiskeidasta Esedun eri kiinteistöihin. Kaksi niistä tulisi sijaitsemaan Mikkelissä ja yksi Pieksämäellä. Ne voisivat kommunikoida keskenään ja olla yhteydessä oppilaitoksen ulkopuolisiin tahoihin; esim. MAMK:n oppimiskeidas, ulkopuoliset luennoitsijat jne.

Eri koulutusalat ja ATTO-aineet voivat hyödyntää oppimiskeidasta monin tavoin opetuksessaan:



Tilan visuaalisella ilmeellä on merkittävä vaikutus oppimiseen, joka on tiedostettu viime vuosina ja josta on tehty laajoja tutkimuksia. Viihtyminen ei siis ole itsetarkoitus, vaan se edesauttaa oppimista. Kuvassa esimerkki monitoimitilasta, jossa opitaan ja viihdytään (Sepän lukio, Jyväskylä):

Esedun kiinteistöstrategiseen suunnitteluun liittyvissä haastatteluissa (toukokuu 2013) kartoitettiin millaisissa tiloissa ja millaista opetusta eri koulutusalat ja ATTO-opetus tulevat antamaan 2010 -luvun loppuun mentäessä. Yhtenä tärkeänä oppimisympäristönä esille nousi oppimiskeidas. Kaikki opetusta antavat tahot pitivät oppimiskeitaita hyvänä ajatuksena ja aikoivat siirtää osan opetuksesta niihin.

Oppimiskeidas -hankkeessa ja opetuksessa mukana olevat ovat enemmän kuin innoissaan uusista tuulista ja oppimiskeitaista. Kehitys kehittyy, myös oppilaitokessamme. Marko Kuuskorpi on osuvasti väitöskirjassaan "Tulevaisuuden fyysinen oppimisympäristö" (2012) todennut, että "koulun opetustilojen muuttumattomuudesta on muodostunut toimintakulttuurin uudistumista hidastava tekijä". Lauseessa piilee totuuden siemen.

HYVÄÄ  ja ANSAITTUA KESÄLOMAA, niille onnellisille, joilla se on parasta aikaa menossa!

Kiinteistöstrateginen suunnittelu on käynnistynyt Esedussa

Ari Pennanen Haahtela-yhtiöistä piti 22.4.2013 mielenkiintoisen tiedotustilaisuuden kiinteistöstrategisen suunnittelun käynnistymisestä Etelä-Savon ammattiopistossa. Luento alkoi varsin filosofisesti edeten  käytännönläheisempään suuntaan.

Ari totesi fiksusti, että te Esedun henkilöstönä päätätte millaiseksi oppilaitos tulee muotoutumaan. Ehdotuksia tiloista saa ja pitääkin tehdä, mutta Haahtelan ryhmällä on myös oikeus ja velvollisuus kritisoida niitä. Näin menetellen päästään kokonaistaloudelliseen lopputulokseen, jossa käyttäjät ja maksajat ovat keskimäärin tyytyväisiä ;-) Se että henkilöstön osallistuminen ja osallistaminen on kuvioissa mukana, antaa hankkeen onnistumiselle paremmat edellytykset.

Toivon, että tähän mahdollisuuteen tartutaan .Nyt on oiva tilaisuus uudistaa ja uudistua!

Etelä-Savon Koulutus Oy:n johto ja Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy Jorma Holopaisen johdolla ovat ottaneet ison askeleen kohti uudistuvaa Esedua. Oppimsiympäristöjen suunnittelu -projekti kulkee rinnalla ja tekee yhteistyötä Haahtela-yhtiöiden projektiryhmän kanssa.

Koulutuspäälliköiden haastattelut alkavat toukokuussa, jossa on mukana myös opettajia. Kesällä suunnitellaan ja mallinnetaan. Yhteinen suunnittelu jatkuu elokuussa.

Alla on muutama kuva viihtyisistä oppimisympäristöistä, joita on myös tulevaisuuden Esedussa. Itse asiassa niitä on jo nyt! Raviradantie 8-10 kiinteistöön on valmistunut hienoja tiloja. Great! Ja onhan Salosaaressakin hienoja ympäristöjä ja.......

Tredun Ylöjärven sisääntuloaulasta näkymä ruokalaan ja kerroksiin päin:

Monissa nykyaikaistetuissa oppilaitoksissa on paljon erilaisia kalusteryhmiä seurusteluun, hengailuun tai vaikkapa ryhmätöiden tekemiseen (Tredu Ylöjärvi):

Tällaisessa hieman rajatussa tilassa voi tehdä ryhmätöitä tai pitää kokouksia (Tredu Ylöjärvi): 

Opettajainhuoneen viihtyvyys on korkealla tasolla (Kalevankankaan koulu, Mikkeli):

Lahden Fellmanniassa opiskelijoiden viihtyvyys on viety aika pitkälle. Tila, jossa voidaan opiskella yhdessä ja yksin tai vaan viettää opetuksetonta aikaa:

Muuneltavat tilat ovat tulevaisuutta. Jonkin perustutkinnon koulutus voi kestää vain tietyn periodin, joten tilojen pitää elää ajan mukaan. Alla Felmannian luokka, joka voidaan jakaa kahteen osaan. Kaiuttimien välissä on väliseinään liittyviä rakenteita. AV-laitteet ovat molemmin puolin luokkaa:

Uusia tuulia

Istuin pitkästä aikaa koulun penkillä oppimassa ja omaksumassa uusia tuulia. Lahden Oppimiskeskus Fellmanniassa järjestettiin 12 - 13.3.2013 luentopäivät "Pelillisyys ja sen pedagoginen hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa". Paljon tuli pohdittavaa, uusia ajatuksia ja sovellettavaa. Pääaiheina olivat pelillisyyden ja QR-koodien hyödyntäminen opetuksessa.

Vaikka itse toimin kehitystehtävissä, opettaminen on vielä hyvässä muistissa ja aivot raksutti, että miten näitä voitaisiin ottaa käyttöön myös omassa oppilaitoksessa. Pelipedagogiikka antaa paljon mahdollisuuksia, mutta vaatii myös opettajalta paljon. Pelillisessä oppimisessa osallistujat saadaan osallistumaan, mutta jotta homma menisi asianmukaisesti läpi, ohjaajan pitää osata pitää langat käsissä. Roolipeleissä taas pitää heittäytyä ja laittaa itsensä likoon, jolloin koko ryhmä voi saada paljon.

QR-koodien hyödyntämisellä on lähes rajattomat mahdollisuudet sekä yritysmaailmassa että opetussektorilla. Vielä syksyllä 2012 ajattelin, että kuoleva mikä kuoleva koko formaatti. Nyt kun asiaan on syventynyt,  mielessä pyörii jos jonkinlaisia ajatuksia. QR-koodien luominen on helppoa, samoin koodin linkittäminen kohteeseen. Nykyiset mobiililaitteet lukevat niitä jo laitteessa vakiona olevalla sovelluksella ja ainahan voi sellaisen asentaa omaan älypuhelimeen tai tablettiin, vieläpä ilmaiseksi.

Käyttösovelluksina mainittakoon vaikkapa Helsingin kaupungin bussi- ja ratikka-aikataulut, jotka voidaan hakea omaan puhelimeen pysäkeillä olevilla qr-koodeilla. Tai jos eri matkakohteiden nähtävyydet kiinnostavat, nähtävyyksien yhteydessä olevat qr-koodit. Suuntaa kännykkä koodiin ja kohta sinulla on ruudulla kohteen tiedot. Mielikuvitus liikkeelle ja sovelluksia miettimään.

Itse ajattelin QR-koodeja kiinteistöhuollon ja -hallinnan osalta. Kaikilla tiloilla olisi oma QR-koodinsa, joka antaa käyttötarkoituksen ja -oikeuksien mukaan tilatietoa. Tai vaikkapa tilan varausjärjestelmä olisi QR-koodin takana. Miettikää miten paljon nopeammin asiat hoituisivat, ja ilman turhia puheluita.

Tästä rohkeasti tutustumaan aiheeseen. Ei muuta kun suuntaat tablettisi tai älykännykäsi kameran QR-koodiin ja katsot mitä tapahtuu (edellyttäen, että sinulla on laitteessasi QR-koodin lukijasovellus päällä). Kumpaankin laiteryhmään saa ilmaisia QR-koodin lukijoita, jos sitä ei ole asennettuna. Zoomaillaan!

Opetusteknologioiden hyödyntäminen

Maailma ympärillämme teknistyy ja tämä pitää huomioida myös ammatillisessa koulutuksessa. Nykynuorille perinteinen luokkaopetus ei enää ole mielekästä. Ja silloin se ei myöskään voi olla mielekästä opettajan näkökulmasta. Ei ole kovin motivoivaa, kun luokka ei oikein syty, vaikka mitä tekisit. Opettajien näkemys opetusmenetelmistä ja tilaratkaisuista saattaa poiketa aika paljon oppijoiden näkemyksistä.

Olin koulutustilaisuudessa Kinnarissa tammikuun viimeisenä päivänä ja siellä käsiteltiin virtuaalimaailmoita ja simulaatioita. Kannattaa vilkaista Teemu Moilasen diaesitys "Nykyisen ja tulevan teknologian mahdollisuudet oppimisessa" ja projektitutkija Joanna Kalalahden diaesitys "Käytännön taitojen opiskelua lisätyn todellisuuden tuella"

Täytyy sanoa, että uudet opetusteknologiat eivät ole oppimisessa ja opettamisessa itsetarkoitus, mutta antavat valtavasti mahdollisuuksia. On meistä itsestämme kiinni, miten tartumme näihin mahdollisuuksiin.

Omassa oppilaitoksessamekin on hienoa osaamista, jota pitäisi enemmän hyödyntää.

Pekka A. Antikainen ja Ossi Malhonen Esedusta pitivät selkeän ja havainnollisen luennon simuaatiohankkeestaan Poveri -rekkasimulaattorista, jonka tavoitteena on simulaattoripedagogiikan kehittäminen, käyttö ja hyödyntäminen. Lisäksi käytiin läpi Simpura -hanketta. Hankkeessa tehostetaan ja monipuolistetaan logistiikka-alan olemassa olevien simulaatio-oppimisympäristöjen käyttöä mm. pelipedagogiikan avulla.
Mielenkiintoista.....

Uskon, että olemme Esedussakin menossa edellä kuvattuun suuntaan. Tuossa Teemun esityksessä on mielenkiintoisia kuvia, millaisia erilaiset oppimisympäristöt ja -menetelmät voivat olla. Taitaa olla niin, halusimme tai emme, että teknologia yhdessä luovien tilaratkaisujen kanssa on oppmisen ja opettamisen kannalta aika kova juttu.

Muitakin mahdollisuuksia on....

.....oppilaitoksemme kehittämiseen. Tänään Ari Pennanen Haahtela Oy:stä piti erittäin mielenkiintoisen luennon tilankäytöstä, tilastrategioista ja -prosessin kulusta.

Tilaoptimointiin liittyviä tekijöitä on paljon ja parhaan tuloksen löytämiseksi Excel -taulukot eivät välttämättä riitä. Tietoa on paljon ja se on pirstaleina. Yhdistämällä kerätty tieto, tulevaisuuteen tähtäävät laskenta-arvot, menetelmät sekä tavoitteet, ja syöttämällä ne optimointiohjelmaan, saadaan uskoakseni toimivin tilankäyttösuunnitelma näissä olosuhteissa ja tilanteessa, jossa elämme.

Odotan mielenkiinnolla tulevaa :-)

Oppimisympäristön vaikutus oppimiseen

Brittiläinen Salfordin yliopisto tutki yhdessä Nightingale Associates -arkkitehtitoimiston kanssa, miten erilaiset luokkahuoneet vaikuttivat ala-asteikäisten lapsien oppimistuloksiin. Tutkimuksessa oli lapsia 34:stä eri luokasta Blackpoolin alueen kouluista lukuvuonna 2011–2012. Tutkimus on julkaistu Building and the Environment -lehdessä.

Tutkijat arvioivat luokkahuoneiden laatua kymmenen seikan perusteella. Arviointikriteerejä olivat mm. luonnonvalon pääsy luokkaan, akustiikka ja huoneen värimaailma. Tutkimuksen mukaan 73 prosenttia eri luokkien välisistä eroista oppimistuloksissa oli selitettävissä arvioiduilla luokkahuoneen ympäristötekijöillä. Yksittäisen oppilaan oppimistulokseen luokkahuoneympäristöllä on jopa 25 prosentin vaikutus. 

Luokkahuoneen vaikutuksesta on ollut tämänsuuntaisia oletuksia jo aiemmin, mutta asiaa ei ole ennen tutkittu yhtä tarkasti. Yllä olevat tulokset pätenevät myös nuorisoasteelle ja aikuisopetukseen. Viihtyisät ja toimivat oppimisympäristöt vaikuttavat positiivisesti oppimiseen, kokonaiskustannuksiin ja oppilaitoksen vetovoimaisuuteen. Siksi panostus kannattaa!